Viime syksyn Mammawod

Tekstin alkuperäisestä kirjoittelusta on aikaa, mutta laitetaan se nyt tänne =)

Ollaan käyty Roomeon kanssa nyt ahkerasti Crossfit salin Mammawodissa neljä  kuukautta 2x/vko. Vauvat on siellä lähes poikkeuksetta hereillä, mutta kun ikää tulee jatkuvasti lisää, on tämä meidänkin vauva jo malttanut olla rauhakseen viltillä lelujensa kanssa sen aikaa kun mamma treenaa. Lähtökohtaisesti vauvat ovat reunalla ja treeniliikkeet ovat samoja kuin normi treeneissä. Moniin liikkeisiin voi tarvittaessa ottaa vauvan syliin, jos on ns. känkkäpäivä. 

Mammawod on todella helppo, matalan kynnyksen paikka aloittaa treenit synnytyksen jälkeen. Kivaa treeniseuraa ja hyvät vetäjät! Vauvan iällä ei ole ala-ikärajaa, mutta käytännössä homma vaikeutuu siinä vaiheessa kun vauva ei enää pysy yhtään paikoillaan. 

Ilmoittautumisen ja muita tietoja mammawodista löydät TÄÄLTÄ Crossfit kirkkonummen sivuilta.  Menkää rohkeasti mukaan!

Meilläkin mammawod oli siis viime syksyn hyvä säännöllinen treeni, mutta nyt kevääksi keksitään jotain muuta. Roomeo täyttää kohta 9 kk ja kävelee jo tuen kanssa pieniä matkoja. Katsotaan kauanko saadaan vielä ensimmäisiä askelia odottaa..

Äidin iso tyttö!

Nyt on tullut jo se päivä, kun meidän isoin vauva on ilmoitettu kouluun. Syksyllä alkaa sitten erilainen arki. Eskarilainenhan se on ollut jo tämän vuoden, mutta tosin päiväkodissa edelleen.

Cecilia on ollut pienestä saakka kovin omatoiminen ja huolehtivainen. Hän ennemminkin nauttii kotitöihin osallistumisesta ja kaikista luottotehtävistä kuin kiukuttelisi niistä. Tai näin oli ennen. Nykyään väännetään useammin kuin ennen siitä mistä kaikkien lasten vanhemmat varmaan, ruutuajasta! Saako pelata enkkupelejä vai syödäänkö ensin? Saako katsoa iPadia vai siivotaanko ensin? Rajanvetoja haetaan, varsinkin nyt kun koko perhe on ollut flunssassa, eikä vanhemmatkaan jaksaneet liikahtaa sohvalta.

Thaimaassa Ceci purki oma-aloitteisesti ensimmäisenä matkalaukun ja viikkasi vaatteet kaappiin. Kotona eniten apua onkin ollut pyykin viikkaamisessa tai vaatekaapin järjestämisessä. Ruuanlaitto on kiinnostanut aina veljeä vähemmän, mutta nykyään luonnistuu myös pöydän kattaminen. Omat lelut korjataan lähtökohtaisesti joka ilta ja astiat viedään aina ruuan jälkeen keittiöön.

Niin pitkälle kuin mahdollista, me yritetään pitää pelit hyödyllisinä. Eli enkkupelejä, eskarilaisille tarkoitettuja ääntämis- ja kirjoittamisharjoituksia yms. Näitä saa tehdä, kun muut arjen asiat on hoidettu ensin.

Kilpaurheiluun mukaan lähteminen on tuonut tullessaan uuden lentävän lauseen tähän perheeseen:
Mikä on eskarilaisen tärkein tehtävä? Huolehtia omista tavaroista!!

Kyllä tulisi suuri suru ja murhe, jos ensimmäinen ihka oma strasseja vaille valmis esitysasu häviäisi. Ensimmäiseen OVO cupiin aikaa 2 vkoa =)

Aurinkoista viikonloppua!

Mun jumppatyttö!

Sussa on kipinä

Sen kanssa synnytään

Sun pitää vaan se saada syttymään

Mä nään sen kipinän sen kanssa synnytään

Pian se saadaan syttymään

Mitä ikinä sun unelmat onkaan et saavuta niitä unessa koskaan

Ota ittees niskast kii

Kelaa mitä haluut ja tee lista siit

Teet taas kaikkes sen eteen ja vaikka välillä se vaikeeks se menee

Ja sit elät sitä aamusta iltaan ja kun yöllä oot saanut taas virtaa

Vaikeinta on itsensä voittaa

Mut loppuun asti sitkeät koittaa

-Robin ja Elastinen - Kipinän hetki

Cecilia on ollut mukana Olarin voimistelijoiden jumpissa kolme vuotiaasta saakka. Ensin nuppujumpassa ja sitten pikkurytmisissä. Viime viikolla käytiin valintakokeissa testaamassa pääsyä ensimmäiseen kilparyhmään, josta muutama kuva yllä. Mukaan valittiin 21 tyttöä, joista Cecilia on yksi! Uusi ryhmä on Olarin voimistelijoiden Neutronit.

Spagaattia on nyt harjoiteltu kovasti ja valkulle on luvattu treenata meidän tulevan loman aikana hullun lailla liikkeitä ,jottei jäädä muista jälkeen. Tiedossa on varmasti astetta totisempaa touhua kuin tähän mennessä on ollut, mutta ainakin vielä tytön silmistä loistaa Kipinän hetki =) Toivotaan sen säilyvän pitkään!

Alla muutama muistelo kuva...

Hän sai nimen

Ristiäisistä on kohta kaksi viikkoa aikaa. Kuopuksemme sai nimekseen Roomeo Aarre. Nimen valinta ei tälläkään kertaa ollut helppo! Ehkä vaikeinta jopa ;)  Kaikkien lasten nimet ovat nyt helposti suomalaisittain sanottavia, vaikkakin kansainvälisiä. Toisen nimen halusimme alkavan A-kirjaimella, kuten muillakin lapsilla. Aarre nimellä on kiva kaksois merkitys, samoin kuin Armas nimellä.

Cecilia Amanda 2010

Lionel Armas 2012

Roomeo Aarre 2016

Ristiäispäivä meni yllättävän hyvin, vain pientä itkua toimituksen aikana. Pääsimme pitämään kaikesta jännityksestä huolimatta ristiäiset uudessa kodissa. Naapurit ja sukulaiset auttoivat ihanasti tarjoiluissa ja järjestelyissä. Juhlimme pienellä sukulaisten porukalla pientä miestä ja uuutta kotia.
Cecilia ja Lionel saivat osallistua toimitukseen kiittämällä uudesta pikkuveljestä ja Ceci sai kuivata vauvan pään. Kauniita kuvia päivästä otti kälyn mies.

Vauvan flunssakierre on koetellut jaksamista, mutta kun tästä kaikesta valvomisesta selvitään saadaan olla onnellisia tästä komesta pikku prinsistä! Hoidossa olemistakin on harjoiteltu jo kerran aiemmin ja tänään hän jää kummien luokse illaksi, kun viedään isommat lapset Metro Areenalle Elämä lapselle-konserttiin.

 Johanna Kurkela: Ainutlaatuinen

Sporttipäivä

Meillä oli keskiviikkona aktiivinen päivä=) Nämä perheen vanhimmat Cityn miehet hurauttivat autolla Kauniaisten keskuskentälle ja aloittivat siellä jalkapallo treenit. Vauva on nyt kuusi viikkoa ja me Cecin kanssa päätettiin uhkarohkeasti kokeilla selviydytäänkö sinne lenkkeillen. Cecilia pyörällä ja minä vaunujen kanssa juosten. Päästiin poikien luo alle tunnissa ja aktiivisuusrannekkeen mukaan matkaa tuli n.5km. Pahimmat ylämäet talutettiin pyörää, muuten jaksettiin hyvin! Granissa vielä Ceci halusi juosta aikaa kentän ympäri, 2.23 on nyt pohjat josta voi lähteä kirimään.

Illalla käytiin vielä lenkkeillen jädellä tutustumassa meidän uuteen paikalliseen Tapiola Golfiin. Lasten mielestä jätskitarjonnassa olisi parannettavaa, mutta terassin maisemat ja pehmeät sohvat kyllä pelasti tilanteen.

Illalla oli väsynyt, mutta kiva fiilis. Lapset oli vähän liiankin poikki, mutta itsestä tuntui taas mahtavalta päästä pikkuisen sporttaamaan. Kotona on tullut tähän saakka ainoastaan kyykkäiltyä vauva sylissä ja tehtyä reippaita kävelyjä vaunujen kanssa. Kaikilla tuntui siis olevan tosi kivaa ja liikuntaa voikin hyvin yhdistää perheen kanssa yhdessä vietettyyn aikaan. Kuntosalitreenillekään ei mitään estettä ole, mutta sinne taidan järjestää itseni salille silloin tällöin viettämään ihan hetken omaa laatuaikaa.... ;) Muutamia raskausajan liikkeitä voi käydä kurkkaamassa TÄÄLTÄ

Hyvät kuulokkeet

Kuinka moni lenkkeilee paljon?

Itse lenkkeilen lähes päivittäin, tällä hetkellä reippaita kävelyjä vaunujen kanssa ja ennen raskausaikaa (ja toivottavasti taas pian) eri mittaisia juoksulenkkejä. Kesällä tulee tietysti vielä talveakin enemmän oltua ulkoilemassa. 

Yksin ollessa käytän yleensä aina kuulokkeita. Ennen lenkeillä oli mukana iPod, nykyään iPhone, josta voi kuunnella niin radiota tai mitä tahansa musiikkia kuin hoitaa kuulumisetkin samalla. Puhelin on mukana tietenkin näitä tärkeitä selfieitä ( Hehee... ;) ) varten ja pian täytyy olla tavoitettavissa, jos uskaltaudun lenkille ilman vauvaa. 

Hinnallisesti en ole koskaan aiemmin panostanut kuulokkeisiin paria kymppiä enempää ja pärjäsinkin pitkään tavallisilla nappikuulokkeilla. Homma toimi loistavasti, kunhan oli joku pipo tai huivi pitämässä kuulokkeet korvissa! Eli kesäisin piti etsiä aina panta, jotta napit eivät putoa korvilta ja talvisin pipo toimitti samaa virkaa. 

Siniset nappikuulokkeet hajosivat noin vuosi sitten ja välissä ostin ainakin kolmet halvat korvikkeet, joilla ei tehnyt yhtään mitään. Yhdet kierrettiin korvan ympäri, jotta pysyisivät paikoillaan. Ongelma oli, että puheluiden ajaksi täytyi ottaa kuulokkeet irti ja niitä ei saanut takaisin ilman peiliä. Yhdet maksoivat huikeat seitsemän euroa ja suoraan sanottuna työntyivät ulos korvista!

Joten, hermot meni. Ei muuta kuin Giganttiin myyjän puheille. Hän suositteli Rio merkkisiä kuulokkeita. 

-Hintaa oli  muistaakseni 49€. 

-Kuulokkeissa on pieni väkänen, joka tulee korvan sisälle pitäen kuulokkeen paikoillaan kovassakin menossa. 

-Puhelut kuuluu loistavasti! 

-Johto on tehty sellaiseksi, ettei se mene solmuun joka kerta käytön välillä. 

-Kestää vettä jne. jne. 

Voi olla muitakin ominaisuuksia, joista en tiedä?!? Värejäkin oli pinkistä mustaan =)

Jälleen kerran olisi kannattanut hankkia suosiolla vähän kalliimmat, olla onnellinen vuosi ja säästää kaikki halpisversioiden eurot.

Eilen sain lenkkiseuraa Ruotsista saakka, joten kuulokkeita ei tarvittu kun vaihdettiin  Corinnen kanssa puolen vuoden kuulumiset vauvan nukkuessa!

Cecin harrastukset

Varsin luottavaisin mielin oli tämä viikko vielä buukattu täyteen kaikenlaista ohjelmaa. Molemmat lapset on syntyneet yli lasketun ajan, joten eiköhän tämä kolmaskin! Tiistaina oltiin katsomassa Cecin kevätnäytöstä. Jumppaharrastus Olarin voimistelijoissa on jatkunut kolmevuotiaasta saakka. 

Tämän kevään esitys oli rantapallot. Nyt huomasi oikein kunnon harppauksen tyttöjen ohjelmassa sitten viime joulunäytöksen. Oli hyvä keskittyminen ja liikkeet osattiin ja muistettiin hienosti.

Nyt kun voimistelu jäi kesätauolle, olikin hyvä vaihtaa viikottainen harrastus jalkapallotreeneihin =) Kovasti oli ihmetystä herättävää, kuinka kuusi vuotta mekkoja käyttänyt tyttö oli niin innoissaan laittamassa verkkarit jalkaan!?! Ekat treenit ja kuuleman mukaan ainakin viisi maalia!!

Tällä viikolla on hoidettu kampaajalla käynti, ripsihuolto ja pari työasiaa... Josko sitä ens viikolla olisi valmis lähtemään synnyttämään!?!

Laskettelua

Innokkaimmat hössäävät jo golf-kauden alkamisesta, mutta me lähdettiin viime sunnuntaina ekstempore Peuramaalle laskettelemaan. Tai oikeastaan täti halusi viedä Cecilian kokeilemaan suksia. Otettiin näin ensimmäiselle kerralle hiihtokoulusta tunnin opetus, jotta perusteet menisivät heti oikein. Opettaja maksoi 49€ ja onnistui saman tien ilman etukäteisvarausta.

Lisäksi täytyi vuokrata monot, sukset ja kypärä, jotka kustansivat 20€. Aurinkolasit unohdettiin kotiin ja lasien vuokra oli 5€ vielä päälle.

Meillä ei ole lapsille ollut edes tavallisia suksia, joten Cecilian ihka ensimmäinen kerta suksilla alkoi tästä. Virallisesti vielä 4-vuotiaana, koska synttäreihin on aikaa reilu kuukausi.

Opettaja tuli hakemaan kodalta ja yhdessä he lähtivät kapuamaan kohti lastenrinnettä. Aluksi harjoittelivat muutamia laskuja rinteen ala-osassa, jonka jälkeen suuntasivat taikamatolle eli hissillä ylös.

Pujottelu-tekniikalla sieltä tultiin useita kertoja rinnettä alas. Muutamia kaatumisia nähtiin ja opettaja auttoi silloin vain sukset menosuuntaan ja tuki kevyesti ylösnousua, mutta pyrki siihen ettei auta liikaa.

Liolla meinasi aluksi olla tylsää, mutta löytyihän sieltä pienemmillekkin tekemistä.

Pomppulinnassa käytiin kaikki laskujen ja kahvittelun jälkeen. Linnoja oli kolme ja niihin sai tulla ja mennä ilmaiseksi. Keskimmäisessä oli myös pienimmille tarkoitettu suojaverkko.

Peuramaalla on lisäksi pulkkamäki, jossa ei enää tällä kertaa käyty. Henkilökunnan mukaan pitävät rinteet auki vielä ainakin ensi viikonlopun, mutta sen jälkeen kaikki riippuu yöpakkasten määrästä. Ensimmäiseksi laskukokemukseksi oli kyllä mahtavan lämmin ja aurinko paistoi! ..ja golfarit pelasivat täyttä höökää vieressä =)

Itse tykkäsin Peuramaalla erityisesti siitä, kuinka kaikki oli niin lähellä ja sopivan pientä. Upeasta kelistä huolimatta ei tarvinnut jonotella mihinkään ja auto oli kätevästi koko ajan vieressä, jos jotain olisi tarvinnut hakea. Se, että pienimmille oli kaikkea non-stop oheisohjelmaa ilmaiseksi takasi koko perheen viihtyvyyden ja ei tullut rahastuksen maku (paitsi ehkä kahviossa ;)).

Uimassa

Instagramia seuraavat näkivätkin jo missä sitä käytiin tänään! Släbärit laukkuun ja nokka kohti Oittaata. En muista oonko koskaan käynyt varsinaisesti avannossa uimassa, mutta tuskin. Pitkään on ollut mielessä mennä ja nyt ystävä sattui olemaan kaveria vailla.. Samaan aikaan isotädit tarjoutuivat ottamaan lapset päikkärikylään. Ei ollut siis tekosyitä jättää hommaa väliin.

Eka kerta pulahdettiin ennen saunassa käymistä, sitten löylyt välissä ja uusi pulahdus. Ei olleenkaan niin paha kuin olin kuvitellut! Oikeasti tosi miellyttävä olo =) Oittaalla sauna maksaa 8€, mutta jos oikein innostuu tästä suhteellisen edullisesta selluliitinkarkoitus hoidosta kannattaa liittyä avantoiuintiseura Upponalleihin jolloin sarjahoidosta tulee vieläkin edullisempi!

Kuten näkyy me ollaan siis todellakin selvitty arjesta kaksi viikkoa ilman isiä! Torstaina tuli hiukan takapakkia, kun Cecillä epäiltiin silmätulehdusta. Meillä ei ole koskaan ollut ja lääkärissä käynnin jälkeen ei ole vieläkään. Saatiin varoiksi resepti silmätipoille, mutta ei aloitettu hoitoa näin oireettomana.

Isin kanssa on muutaman kerran juteltu jenkkeihin. Aikaeron vuoksi hankala aikatauluttaa yhteydenpitoa.. Huomenna toivottavasti koittaa suuri päivä ja saadaan mies kotiin <3

Vatsalihashaaste

Tänään on Barona areenalla koko päivän kestävä Crossfittaajien Box Battle team contest. Vielä ehtii mukaan katsomaan, jos kiinnostaa tietää lajista lisää! Itselläni jäi aikataulullisista syistä tuo crossfit harrastus kuukauden kokeiluksi..ehkä joskus taas, jos on mahdollisuus järjestää lajille paremmin aikaa.

Aamulla tuli käytyä pitkästä aikaa juoksemassa. Tahmaista tahtia ja energiat vielä vähissä sairastelun jäljiltä, mutta pääkopalle tekee aina niin hyvää oli vauhti mitä tahansa!

Battle hengessä.. =) Haluatko haastaa itsesi? Tässä kuva facebookissakin pyörineestä vatsalihashaasteesta. Itse olen kohta tuossa puolen välin tietämillä menossa ja kyllä alkaa toistot jo tuntumaan!! Printtaa kuva yöpöydälle ja tee ohjeen mukaiset toistot kerran päivässä. Sarjat kasvaa joka päivä,  lepopäiviä unohtamatta.

Kuva