Se maailman paras paikka!
Reilut viisi kuukautta ollaan sylitelty tämän meidän nuorimman kanssa. Nyt päivisin vielä enemmän, jotta iltaisin uskallettaisiin päästää irti ja kasvettaisiin paremmin itsenäiseen unimaailmaan vähemmillä heräilyillä.(mm. Unijunasta löytyy siihen hyviä vinkkejä.) Naama on useimmiten sylittelyn jälkeen niin märkä, että voisi luulla meillä olevan ennemminkin koiran.
Ulkona pukkaa sellaista lumimyräkkää nyt, että ei haittaa yhtään lukkiutua neljän seinän sisälle halimaan! Isommat ja pienemmät =)