Viikon alkuun kuuluu hyvää :) Tyytyväisen pt-asiakkaan mukana yksi uusi sellainen! Nämä ovat aina kivoja ja mieltä kohottavia juttuja.
Neljä lavallista, siis TUHAT kg, ikean tavaraa uuteen toimipisteeseen! Tietää taas missä puuhissa menee loppuviikko :)
Nostettiin seinälle myös "pieni" banderolli...
...ettei jää epäselväksi!
Huomenna alkaa uusien kouluttaminen. Viikko avajaisiin.. Ei muuta kuin vipinää kinttuihin ja silitysrauta laulamaan! Jotain muutakin rautaa olis kyllä kiva ehtiä tällä viikolla nostelemaan..
Kesä palasi jälleen =0) Nyt jo oikein tuntui lämpöiseltä..eilen oli vielä vähän kiikun kaakun..
Meillä oli tänään taas näyttö. Jota ennen tietenkin hirmuinen siivous rumba! Aika tasan kolmisen tuntia saa näköjään varata aikaa tuohon..ensimmäinen tunti menee jo pelkästään täytuhojen levittämien kamojen raivaamiseen pois tieltä, jotta pääsee lattioihin edes käsiksi. Pitäisikö sittenkin muuttaa pienempään??
Lähtöhässäkässä kotikin oli oikein myyntikunnossa ;)
Ohjeet esitykseen: Tukka korkealle ponnarille ja kiharalle. (Muilla oli kuulemma paljon hienommat kiharat..?!?) Äidin täytyy vähän treenata tätä hommaa...
Voimistelun Cecilia aloitti viime syksynä ja joulunäytöksessä tuli jo treenattua esiintymistä. Nyt oli vuorossa Risto Räppääjän "Hattarat".. Lavan täydeltä pikkupirpanoita =)
Ruusuntäyteiset onnentoivotukset esityksen jälkeen! Pikkuvelikin tuntui olevan täysillä menossa mukana..
Nyt harrastuksessa alkaa kesäloma ja syksyllä varmasti jatketaan.
Mummi oli kotoisin Karjalasta, Pyhäjärveltä. Siitä paikasta löytyi mummin seinältä kartta ja lyijykynällä piirretty kotitalo. Lähtö tuli ja koti jäi muistoihin..
Mulle mummi asui aina samassa paikassa, kylän korkeimmalla kohdalla, jonka parvekkeelta näkyi molemmat kirkot; uusi ja vanha. Koulun jälkeen mentiin usein mummille isoveljen kanssa, joko pyörillä tai rullaluistimilla. Ja joka kerta pakkasesta löytyi jäätelötuutit (joskus kahdetkin). Ne syötiin sitten parvekkeella, siellä mistä oli kylän parhaimmat näkymät. "Kaksi kirkkoa ja kolme kapakkaa", mummi sanoi aina.
Meidän suvussa naiset ovat persoja makealle. Mun kerrotaan kommentoineen asiaa mummille huomauttamalla, että "kannattaisi ehkä vähän laihduttaa niin sua jaksetaan kantaa arkussa". Melko kohteliasta ;) Olisi kiva tietää minkä ikäinen olen suorapuheisuudessani ollut.
Mummi matkusteli aikoinaan paljon ja toi joka matkalta muistoksi nuken. Nukeille hommattiin tietenkin oma lasivitriini ja pienenä tyttönä ne houkuttelivat suunnattomasti leikkimään kivoissa erivärisissä mekoissaan! Punamekkoinen flamego-tanssija oli suosikki. Joskus sainkin katsoa paria, mutta koristeeksi ne taisivat ennemminkin olla. Nuket muistan tahtoneeni, kun sen aika koittaa =) Taisi olla ikää hiukan enemmän kuin omalla tytöllä nyt..
Keppi-mummi, sanoivat kolmannen polven lapset aina kun käytiin kylässä. "Kyllä sillä vielä oli huumorintaju tallella!" oli yleisin kommetti aikuisten kesken vierailujen jälkeen. Se kertoi jo kaiken oleellisen, kolotuksista huolimatta pää pelasi. Viimeksi piti olla Celine Dion-silmälasit ja nytkin oli uudet jo tilattu, kehykset viimeisintä mallia! Ehkä parasta mitä muistoihin voi jäädä, että mummi tunnisti äänet jo käytävästä "ei kai sieltä vaan tule Terhi ja lapset?!" Olisi voinut olla tunnistamattakin..
Viime sunnuntaina puhelimeen tuli viesti -Mummi on nyt nukkunut pois 20.25- Sama päivä oli virallisesti Cecilian 4v. syntymäpäivä, mutta juhlat oli juhlittu jo lauantaina.. Ikäänkuin mummi olisi tiennyt..