Unta ja ulkoilua

Siis WAU mikä keli on ulkona! Ihan sai heittää jo hanskat pois aamulenkillä rattaita työnnellessä. Mielessä polttelisi jo saada terassille jonkin näköistä penkkiä, missä istuskella ja nauttia auringosta..

Roomeo on muuttanut pinnasänkyineen kolme päivää sitten isosiskon ja isoveljen huoneeseen nukkumaan. Vihdoin makuuhuone on meidän! Siirrettiin heti sinne meidän alakerran nurkassa odottanut tiikkinen kaappi pieneksi väriläiskäksi kun saatiin lisää tilaa.

Roomeo (9kk) nukkuu yöt jotakuinkin 20.00-06.00. Varsinkin tuo aamuherääminen kuudelta on nykyään kellon tarkka. Silloin tällöin yöllä on ehkä kerran käyty laittamassa tutti tai muuta, mutta useita öitä on jo mennyt ilman yhtäkään herätystä. Ensimmäisen kokonaisen yönsä hän nukkui jo ennen thaimaan matkaa eli n.6,5kk:n ikäisenä. Reissussa tulikin sitten ensimmäiset kaksi hammasta, jotka hieman valvottivat. Nyt tuntuisi tasoittuneen niin aikaerot, flunssat kuin hampaatkin ja uni maistuu öisin.

Meidän päivärytmi nyt 9kk ikäisenä

6.00 herätys
n. 700 aamupala
9-10 päikkärit
10.30 lounas
12-13 päikkärit
13.30 välipala
15.30-16.30 päikkärit
17.00 päivällinen
19.00 iltapala
20.00 unille

Eli viisi ruokaa ja kolmet päiväunet.

Tosin, eilen alkoi tapahtua ensimmäisiä muutoksia kohti pidempiä päikkäreitä ja viimeiset niistä jäivät pois.

Maaliskuu jo

Pika kuulumisin viikonlopun viettoon..

Täällä on flunssat selätetty ja treenit aloitettu kevyillä vaunulenkeillä. Roomeo nukkuu yöt! Tästä seuraa tietysti paljon hymyä ja hyvää mieltä, niin vauvalle kuin vanhemmillekin.

Viikolla on päästy tutustumaan strassien liimauksen saloihin ja Cecin ensimmäinen kisapuku odottaa huomista nyt täysin valmiina. Hiusten laitto pitää kuulemma aloittaa jo tänään, niin kiharat on sitten valmiit esitykseen. Äitiä jännittää!

Lio on aloittanut painiharrastuksen. Innoissaan tulee joka kerta treeneistä ja kertoo mitä kaikkea on oppinut. Eilen oli kuulemma jo "heitelty" :) ...mitä se sitten tarkoittaakaan?!

Maaliskuuhun lähdettiin tänä vuonna lämpimissä tunnelmissa, ainakin täällä etelässä asfaltit näkyy jo. Isompien lasten synttärit lähestyy ja suunnittelu on kovassa käynnissä. Ajattelin vahvasti viedä läpi vielä yhteissynttärit... Kevättä kohti siis!

SYLI

Se maailman paras paikka!

Reilut viisi kuukautta ollaan sylitelty tämän meidän nuorimman kanssa. Nyt päivisin vielä enemmän, jotta iltaisin uskallettaisiin päästää irti ja kasvettaisiin paremmin itsenäiseen unimaailmaan vähemmillä heräilyillä.(mm.  Unijunasta löytyy siihen hyviä vinkkejä.) Naama on useimmiten sylittelyn jälkeen niin märkä, että voisi luulla meillä olevan ennemminkin koiran. 

Ulkona pukkaa sellaista lumimyräkkää nyt, että ei haittaa yhtään lukkiutua neljän seinän sisälle halimaan! Isommat ja pienemmät =)

Marraskuuta pukkaa..

Saako nyt vetää villasukat jalkaan, lämmittää glögiä, sytyttää kynttilöitä, käpertyä viltin alle soffalle ja viritellä jouluvalot?? Uni kyllä maittaisi..

Ylin kuva on viime viikonlopun perhetapahtumasta Merto areenalta, jossa isommat lapset kävi isin kanssa hömpöttämässä. Vauva on ollut räkäinen, taas.. Ja me jäätiin flunssa potilaan kanssa sitten kotiin. Jouduttiin perumaan eilinen viiskuukautis neuvolakäyntikin. Räkätauti aiheuttaa raskaita päiviä, mutta öisin on onneksi alkanut taas helpottamaan. Tällä hetkellä Roomeo heräilee syömään 3-4x yössä. Kuukausi takaperin alettiin maistelemaan kiinteitä ja lieneekö se syynä vai mikä, mutta melkolailla 10x yössä heräiltiin pahimmillaan. Tämän hetkisestä tilanteesta täytyy siis olla iloinen =)

Hyvä Halloweeniä, ketkä nyt vietteleekään! Meillä kävi eilen keppostelijat oven takana, onneksi oli karkkia kaapissa =)

Vastasyntyneen valokuvaus

Perheen uusin tyyppi oli viikon ja kolme päivää vanha, kun käytiin vastasyntyneen valokuvauksessa Lauttasaaressa. Kuvat otti Alice Pittacolo Photography. Hänellä on oma pieni studio Lauttasaaressa osoitteessa Tallbergin puistotie 8. Lisätietoja löydät TÄÄLTÄ.

Päästiin aamulla loistavasti liikkeelle, isommat lapset oli viety päiväkotiin jo kahdeksaksi ja studiolla oltiin 8.30. Tavoitteenahan on, että vauva nukkuisi mahdollisimman paljon kuvausten aikana. No meillä tämä ei ihan toteutunut, joka tietysti pidensi kuvaus aikaa ja vähensi erilaisia kuvaus asentoja. Aamu-unet ei siis tällä kertaa oikein maistuneet ja vauva heräsi joka kerta kun vaihdettiin asentoa. Studiolla olimme noin nelisen tuntia ja saimme kyllä mielestämme kauniit kuvat!

Muista lapsista emme ole ottaneet aivan näin pienenä vauvakuvia, vaan kuvaaja on käynyt siinä kohtaa kun molemmat ovat olleet noin 3kk ikäisiä. Jälkeen päin tottakai harmittaa, mutta minkäs teet :( 

Helpoin kuvaus paikka näin pienelle olisi varmasti kotona, mutta meillä kun ei tällä hetkellä sellaista mahdollisuutta ole, niin onneksi näitä lämminhenkisiä studioita löytyy! Vauvakuvaus kannattaa mielestäni toteuttaa sellaisessa paikassa ja sellaisella kuvaajalla, joka tekee nimenomaan niitä. Vauvalla kun ei saa tulla kylmä, imettäminen pitää onnistua tarpeen mukaan ja oma lukunsa on pyykin määrä, kun kuvat otetaan yleensä ilman vaippaa =)

Kuva: Alice Pittacolo Photography. www.alpi.fi

Kotiutuminen

Ensi päivät kotona ollaan harjoiteltu vauvan hoitoa kaikki. Ei ole helppoa ei :/ Arkirutiinien löytyminen vie varmasti aikaa.  Kolmannen lapsen kanssa sitä luulisi tietävän asioista jo jotain, mutta taas on tullut uusia juttuja eteen..

Vauvan hoidossa on pari erittäin innokasta apuria! Toisaalta taas molemmat vaativat myös omaa huomiota ja nyt pienetkin kolaukset ovat suuria kolauksia. Vauva on molempien mielestä vielä liikaa äidissä kiinni, kun pitäisi saada pitää sylissä tai viihdyttää enemmän. Onneksi se rinnasta irti aika lisääntyy päivä päivältä.

Yöt menee vierekkäin nukkuen hyvin, parilla syötöllä. Kympin aikaan unille, syötöt yhdeltä ja neljältä, jonka jälkeen tänään herättiin ysin aikaan aamulla. Onneksi on Iso-täti, joka oli keitellyt isommille aamulla jo puurot siihen mennessä! Omaan sänkyyn nukuttamista kokeilin eilen illalla ja neljän aikaan yöllä...ei tullut mitään. Kainalopaikka on paras paikka =)

Myynti jatkuu..

Viikonloppu meni vauhdikkaasti; oli synttäreitä, siivousta ja lenkkeilyä. Laitettiin joulutauon jälkeen asuntokin taas myyntiin..katsotaan jos nyt tärppäisi! Kuvia voi käydä vilkuilemassa... oikotieltä. Oli kiva kuulla kunnon suursiivouksen jälkeen, että näytössä oli käynyt jopa kahdeksan ostajaehdokasta.

Muuten tämä viikko alkoi nihkeästi pikkumiehen korvatulehduksella :( Pohjilla on lähes täysin valvottu yö, mutta lääkärin jälkeen oli tilanne aivan toinen. Toivottavasti dropit puree ja ens yönä nukuttaa. Mulla alkais kolme uutta valmennettavaa tällä viikolla ja olis kiva, jos pää pelittäis =)

Synttärikaunokainen..

Sunnuntailenkillä 10,5km. 6xvedot ylämäkeen... Ei ollut kevyt askel.. Täytyy reenata!

Nukkumajärjestelyjä

Kerrossangyllä vai ilman? ..kuuluu tämän hetken pohdinta koskien lastenhuoneen nukkumajärjestelyjä. Nuorimmaisen alkaisi olla ajankohtaista päästä pois kaltereiden takaa. Lapset ovat pärjänneet yhteisessä huoneessa nyt jonkin aikaa ja yhteiselo vaatisi, ainakin näin äidin mielestä, jotain silmää miellyttävämpää ja käytännöllisempää ratkaisua. Cecilialle tuli laitettua aikoinaan melko..köhöm... tyttöjen huone ja iso sänky. Silloin oli ajatuksissa kasvattaa lapset omissa loosseissaan. Käytäntö osoitti kuitenkin meidän perheessä työhuoneen välttämättömyydeksi, joten sisarukset päätyivät liilaan prinsessaunelmaan jakamaan arkensa.

Mikkohan piirsi meille jo viime kesänä pohjaa, jossa lastenhuoneessa majailisi tämä suloisuus..

Kuva: avaroom.fi

Ongelma on ollut, että emme ole päässeet katsastamaan sänkyä livenä. Kuka pääsee showroomiin ainoastaan lauantaina 10-13?!? Tässä ollaan sitten yli puoli vuotta pyöritelty ideaa ja tutkittu muitakin vaihtoehtoja..

Tämäkin yksilö miellyttää silmää ja löytyi Lastenhuone.fi:stä. Myyjän hyvien myyntipuheiden perusteella sänky on vankkaa täyspuuta. Meillä nousi kuitenkin ykköskriteeriksi, että sängyt saisi halutessaan erilleen, joten tämä unohdettiin. 

Olen kyttäillyt tori.fi:stä näitä kids-kerrossänkyjä ja voi sitä harmituksen määrää! Yksi avaroomin sänky tuli myyntiin lauantaina ja me missattiin se :( Huomasin ilmoituksen vasta sunnuntaina ja tietty sänky oli jo mennyt!

Tässä sänkyasiassakin harmittelen itseäni vähän samaan tapaan kuin vaunujen kanssa. Hinta ei tuntuisi niin kovalta, jos olisi älynnyt ostaa heti esikoiselle pinniksen jälkeen tämän kerrossängyn alaosan ja nyt vain jatkanut hankintaa yläosalla ja lelulaatikolla/vierassängyllä. 

Aina ei voi voittaa . . . 

Onko sielä muilla kokemuksia lasten kerrossängyistä?

Minun vuoteni 2013

Menneeseen vuoteen mahtui paljon...

Nuorimmainenkin alkoi rauhoittua alkuvuodesta ja päästiin viettämään miehen kanssa myös yhteistä aikaa..

Helmikuussa uskaltauduttiin jopa lasten ja isäni kanssa ulkomaille! Jätettiin kylmästi vain mies kotiin ;)

Aurinkoenergia tekikin hyvää, sillä alkuvuodesta unet jäivät vielä vähille, kun alle vuoden ikäisen pikkumiehen kanssa ravattiin lääkäreissä ja herätiin joka aamu 5.30! Mitään allergioita ei kuitenkaan löydetty ja ruokakin alkoi pikku hiljaa maistumaan.

Huhti-toukokuun vaihde meni juhlahumussa, kun vietettiin kaksikon yhteissynttäreitä.. Lionel 1v. ja Cecilia 3v.

Toukokuussa huipentuikin sitten oma treenin täyteinen alkuvuoteni, kun juoksin HCR:n puolimaratonin ja Tukholman maratonin tähänasti parhaimmat aikani.

 HCR, 1.46.

Tukholman maraton, 3.57.

Kesäkuussa rentouduttiin perinteisissä merkeissä Himoksella.. Ja jostain kumman syystä en löytänyt sieltä yhtään kivaa kuvaa ;) Joten kuvasta huolimatta älkää luulko, että tuolla ylhäällä olisin minä!

Koko alkuvuosi meni enemmän tai vähemmän syksyllä häämöttävä töihin paluu mielessä. Kesäkuussa päätinkin opiskella hieman lisää ja valmistuin FAF Personal Traineriksi. Siitä sain juuri kaipaamaani uutta virtaa töihin paluuseen ja tällä hetkellä suurin osa asiakkaistani onkin pt-puolelta =)

Kesällä vietimme miehen kanssa 6-vuotis hääpäivää ihan kaksistaan kotona.
Tuli aikoinaan valittua päiväksi se helppo 07.07.07.

Kesällä lomailtiin keski-suomessa ja lomien jälkeen koittikin erilainen arki. Molemmat lapset aloittivat päiväkodissa ja itse menin taas täysipäiväisesti töihin.

Syyskuussa käytiin lasten kanssa juhlimassa serkkuni häitä. 

Syyskuuhun mahtui myös upea tyttöjen reissu Lontooseen, jossa juhlimme ystäväni polttareita!

Lokakuu meni todetessa, että tässä ollaan nyt 29v. ja itse asiassa hyvin startannut treenivuosi on jatkunut melko tasaisen loistokkaana =) Tuloksista kenties piakkoin lisää..

Joulukuu meni ihmetellessä lumetonta talvea, Cecilian jumppakausi huipentui tytön ensimmäiseen Joulunäytökseen ja meille syntyi pieni suloinen kummipoika.

Viime vuoden valokuva-arsenaalia selaillessa voi vain todeta olleen tapahtumarikas vuosi. Kaikesta on selvitty ja nyt vain innolla odottamaan mitä tämä vuosi tuo tullessaan?! Kolmenkympin kriisi??

Superjännittävää tulevaa vuotta!!