maanantai 20. elokuuta 2012

Häätunnelmissa



 Tässä menneen viikonlopun häähumussa tuli taas kerran mieleen tuo omakin pukuni...Yleisimpiä tapoja hankkia hääpuku ovat varmasti teettäminen, ostaminen tai vuokraus. (Onko muita? Lainaaminen??) Oman pukuni löysin aikoinaan Stoccan kantisalesta -20%:lla. Ihastuin pukuun heti. Tulihan siitä silti mekolle hintaa alushameineen kaikkineen. Ja mitäs sitten? Puku on seissyt kaapissa viisi vuotta.



Yksi suurimmista ongelmista, miksi en ole päätynyt pukuani myymään on helma, joka meni piloille illan kovassa menossa. Olen pesettänyt puvun, mutta helma ei lähtenyt puhtaaksi. Lisäksi helman päällä kulkeva pitsi sai reikiä korkkareistani. Joten sopivan ostajan pitäisi mahtua pukuun ja olla minua vielä sellaiset viitisen senttiä lyhyempi, jotta puvusta voisi lyhentää mustuneet kohdat pois. Aikas haastavaa..



Vasemmalla lanteella oli kukka, korsetti-osan päällä pitsikirjailu, helman päällä ilmava ohut pitsi ja selän napitukset oli valenapit, eli vetskarilla kiinni vaan. Puvussa oli laajus, joka oli kirkossa auki ja illan tanssit sitten napissa kiinni pehvan kohdalla. Tuolle laahukselle kiva vaihtoehto voisi olla pitkä huntu kirkossa, jonka voisi ottaa vihkimisen jälkeen pois jos haluaa. Onnittelijat kun usein vahingossa kiskovat hunnusta halatessaan.



Mutta kysymys kuuluukin, Missä Sinä säilytät hääpukuasi? Niille, ketkä ovat puvun teettäneet, on varmasti vieläkin isompi tunnearvo säilyttää sitä. Itse olen ajatellut, että olisihan sitä kiva vaikka seinälläkin roikottaa, jos olisi joku kiva paikka. Ainakin vuoden tai pari...;) Oon kyllä sanonutkin, että jokaisen lapsen jälkeen pitää juosta yksi maratoni ja kokeilla, että hääpuku mahtuu päälle =)

Ja aiheeseen liittyen sellainen vinkki, että muistakaa morsiammet pitää kimppua välillä muuallakin kuin puvun edessä! Itse huomasin jälkeen päin, että missään kuvissa ei näkynyt tuota puvun yläosaa, kun puristin niin jännittyneenä kimppua tiukasti sylissä koko päivän. Tyyliin..

07.07.07


Viikonlopun häissä mulla oli mukana omiin häihini ostama jakku, jota kylläkään onneksi ei tällä kertaa tarvittu, kun ilma oli niin lämmin! Mekko taas paljasti aika armotta mun vatsamakkarat, joten ei muita onnistuneita asukuvia tällä kertaa :/ Tässä kuitenkin vähän osviittaa mekosta, kengät oli joskus aikoinaan blogissa vilahtaneetkin.


Biisinä ihana Mamban - Saa koskettaa, joka oli lauantain häiden kirkkobiisi. Sen tulkitsijana oli aivan mahtava oopperalaulajan äänen omaava nainen! Sitä versiota kuunnellessa meni kyllä kylmät väreet!


3 kommenttia:

Mama D kirjoitti...

Itse voisin pitaa ihan hyvin omaa haapukuani vaikka vahan hienomalla iltamenolla paalla - musta fiftarityylinen mekko. Silti se on vaan vaatekaapissa pukupussissa. Nyt ei edes sita tytarta tule, jolle sen puvun voisi lahjottaa. Pidetaan vaan siis kaapissa tallessa.
Tosi kaunis tuo sinun pukusi.

Sara George kirjoitti...

Wow Meillä oli tosi samanlaiset hääpuvut.
Mun pitäisi viedä omani pesulaan, ettei se mene keltaiseksi.

Sweet Home Lystimäki kirjoitti...

Kiitti mama :) Mulla kävi kans mielessä, pitäiskö pätkästä mekko polvimittaiseksi ja käyttää uudelleen joissain juhlissa. Mutta tuliskohan sit laitettua ikinä päälle..? Veikkaan, että vois tuntua ylipukeutuneelta..

Juu, Sara, ne pesula maksut siihen vielä päälle! Siitä ilosta, että puku roikkuu kaapissa pukupussissa ;)