maanantai 13. maaliskuuta 2017

Tytsy


Huoh...nämä tytöt! 

Koulun aloitusta odotellessa. . Ei olla saatu vielä päätöstä tulevasta koulusta, mutta piakkoin luulisi jotain kuuluvan. Huhtikuussa olisi tarkoitus alkaa jo nivelpalaverit, josko siellä selviäisi syksyn kuviot tarkemmin. Koulu, kyydit, iltapäiväkerhot jne. 

Eilen Ceciltä tipahti kahdeksas hammas. Liokin odottaa kovasti milloin häneltä alkaisi ensimmäinen hammas heilumaan. Olisi kiire saada kerättyä hammaskeijulta kolikoita omaan lompakkoon! Lupasin keksiä lisää kotitöitä =)

Itkuhälytin meni äsken rikki, joten en valitettavasti pääse laittamaan alakertaan pyykkejä Roomeon nukkuessa ulkona terassilla. Jää siis aikaa blogille ja terassiunelmille..



lauantai 11. maaliskuuta 2017

Unta ja ulkoilua



Siis WAU mikä keli on ulkona! Ihan sai heittää jo hanskat pois aamulenkillä rattaita työnnellessä. Mielessä polttelisi jo saada terassille jonkin näköistä penkkiä, missä istuskella ja nauttia auringosta..

Roomeo on muuttanut pinnasänkyineen kolme päivää sitten isosiskon ja isoveljen huoneeseen nukkumaan. Vihdoin makuuhuone on meidän! Siirrettiin heti sinne meidän alakerran nurkassa odottanut tiikkinen kaappi pieneksi väriläiskäksi kun saatiin lisää tilaa.

Roomeo (9kk) nukkuu yöt jotakuinkin 20.00-06.00. Varsinkin tuo aamuherääminen kuudelta on nykyään kellon tarkka. Silloin tällöin yöllä on ehkä kerran käyty laittamassa tutti tai muuta, mutta useita öitä on jo mennyt ilman yhtäkään herätystä. Ensimmäisen kokonaisen yönsä hän nukkui jo ennen thaimaan matkaa eli n.6,5kk:n ikäisenä. Reissussa tulikin sitten ensimmäiset kaksi hammasta, jotka hieman valvottivat. Nyt tuntuisi tasoittuneen niin aikaerot, flunssat kuin hampaatkin ja uni maistuu öisin.

Meidän päivärytmi nyt 9kk ikäisenä

6.00 herätys
n. 700 aamupala
9-10 päikkärit
10.30 lounas
12-13 päikkärit
13.30 välipala
15.30-16.30 päikkärit
17.00 päivällinen
19.00 iltapala
20.00 unille

Eli viisi ruokaa ja kolmet päiväunet.

Tosin, eilen alkoi tapahtua ensimmäisiä muutoksia kohti pidempiä päikkäreitä ja viimeiset niistä jäivät pois.




lauantai 4. maaliskuuta 2017

Maaliskuu jo


Pika kuulumisin viikonlopun viettoon..

Täällä on flunssat selätetty ja treenit aloitettu kevyillä vaunulenkeillä. Roomeo nukkuu yöt! Tästä seuraa tietysti paljon hymyä ja hyvää mieltä, niin vauvalle kuin vanhemmillekin.

Viikolla on päästy tutustumaan strassien liimauksen saloihin ja Cecin ensimmäinen kisapuku odottaa huomista nyt täysin valmiina. Hiusten laitto pitää kuulemma aloittaa jo tänään, niin kiharat on sitten valmiit esitykseen. Äitiä jännittää!

Lio on aloittanut painiharrastuksen. Innoissaan tulee joka kerta treeneistä ja kertoo mitä kaikkea on oppinut. Eilen oli kuulemma jo "heitelty" :) ...mitä se sitten tarkoittaakaan?!

Maaliskuuhun lähdettiin tänä vuonna lämpimissä tunnelmissa, ainakin täällä etelässä asfaltit näkyy jo. Isompien lasten synttärit lähestyy ja suunnittelu on kovassa käynnissä. Ajattelin vahvasti viedä läpi vielä yhteissynttärit... Kevättä kohti siis!

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Viime syksyn Mammawod

Tekstin alkuperäisestä kirjoittelusta on aikaa, mutta laitetaan se nyt tänne =)






Ollaan käyty Roomeon kanssa nyt ahkerasti Crossfit salin Mammawodissa neljä  kuukautta 2x/vko. Vauvat on siellä lähes poikkeuksetta hereillä, mutta kun ikää tulee jatkuvasti lisää, on tämä meidänkin vauva jo malttanut olla rauhakseen viltillä lelujensa kanssa sen aikaa kun mamma treenaa. Lähtökohtaisesti vauvat ovat reunalla ja treeniliikkeet ovat samoja kuin normi treeneissä. Moniin liikkeisiin voi tarvittaessa ottaa vauvan syliin, jos on ns. känkkäpäivä. 

Mammawod on todella helppo, matalan kynnyksen paikka aloittaa treenit synnytyksen jälkeen. Kivaa treeniseuraa ja hyvät vetäjät! Vauvan iällä ei ole ala-ikärajaa, mutta käytännössä homma vaikeutuu siinä vaiheessa kun vauva ei enää pysy yhtään paikoillaan. 

Ilmoittautumisen ja muita tietoja mammawodista löydät TÄÄLTÄ Crossfit kirkkonummen sivuilta.  Menkää rohkeasti mukaan!


Meilläkin mammawod oli siis viime syksyn hyvä säännöllinen treeni, mutta nyt kevääksi keksitään jotain muuta. Roomeo täyttää kohta 9 kk ja kävelee jo tuen kanssa pieniä matkoja. Katsotaan kauanko saadaan vielä ensimmäisiä askelia odottaa..

lauantai 18. helmikuuta 2017

Äidin iso tyttö!


Nyt on tullut jo se päivä, kun meidän isoin vauva on ilmoitettu kouluun. Syksyllä alkaa sitten erilainen arki. Eskarilainenhan se on ollut jo tämän vuoden, mutta tosin päiväkodissa edelleen.

Cecilia on ollut pienestä saakka kovin omatoiminen ja huolehtivainen. Hän ennemminkin nauttii kotitöihin osallistumisesta ja kaikista luottotehtävistä kuin kiukuttelisi niistä. Tai näin oli ennen. Nykyään väännetään useammin kuin ennen siitä mistä kaikkien lasten vanhemmat varmaan, ruutuajasta! Saako pelata enkkupelejä vai syödäänkö ensin? Saako katsoa iPadia vai siivotaanko ensin? Rajanvetoja haetaan, varsinkin nyt kun koko perhe on ollut flunssassa, eikä vanhemmatkaan jaksaneet liikahtaa sohvalta.

Thaimaassa Ceci purki oma-aloitteisesti ensimmäisenä matkalaukun ja viikkasi vaatteet kaappiin. Kotona eniten apua onkin ollut pyykin viikkaamisessa tai vaatekaapin järjestämisessä. Ruuanlaitto on kiinnostanut aina veljeä vähemmän, mutta nykyään luonnistuu myös pöydän kattaminen. Omat lelut korjataan lähtökohtaisesti joka ilta ja astiat viedään aina ruuan jälkeen keittiöön.

Niin pitkälle kuin mahdollista, me yritetään pitää pelit hyödyllisinä. Eli enkkupelejä, eskarilaisille tarkoitettuja ääntämis- ja kirjoittamisharjoituksia yms. Näitä saa tehdä, kun muut arjen asiat on hoidettu ensin.

Kilpaurheiluun mukaan lähteminen on tuonut tullessaan uuden lentävän lauseen tähän perheeseen:
Mikä on eskarilaisen tärkein tehtävä? Huolehtia omista tavaroista!!


Kyllä tulisi suuri suru ja murhe, jos ensimmäinen ihka oma strasseja vaille valmis esitysasu häviäisi. Ensimmäiseen OVO cupiin aikaa 2 vkoa =)

Aurinkoista viikonloppua!

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Vessa selfie =)


Roomeon syntymän jälkeen olen käynyt pari kertaa ulkona hieman verkkareita päheämpiin asusteisiin sonnustautuneena. Omilla synttäreillä lokakuussa ja reilu viikko sitten Emmagaalassa. Kuva on jälkimmäisestä. Meikillä ja tukalla sai tästäkin kotiäidistä kaivettua ihan sähäkän näköisen daamin esiin. Voisi kai sitä useamminkin meikata =)

Lapset olivat samalla ensimmäistä kertaa kaikki yhtäaikaa hoidossa, kun iso-tädit laittoivat heidät nukkumaan. Hyvin oli mennyt! Uskalletaan lähteä ehkä joskus toistekin..?


 Paita ja kengät löytyivät Dubain reissulta, kynähame h&m alerekistä.

tiistai 14. helmikuuta 2017

Hellou, it's 2017

Köh köh..osa 2

Viime blogi-tekstistä on kulunut ikuisuus! Monta luonnosta on jäänyt luonnoksiin ja jutut vanhentuneet ennen kuin on seuraavan kerran ehtinyt koneelle. Tuli eräässä yhteydestä blogista puhetta ja ajattelin taas ryhdistäytyä :/ Todennäköisesti tiedossa enemmän nopeita kuulumisia ja kuvia kuin mitään syvällisiä pohdiskeluja..

Viime joulu saatiin viettää sukulaisten ympäröimänä uudessa kodissa ja uusi vuosi ystävien luona. Sen jälkeen heti suunnattiinkin koko tammikuuksi thaimaahan, jossa mies vietti isäkuukauden. Reissusta varmasti vielä jotain kuvia tulossa.

Arkeen paluu on sitten tapahtunutkin oikein ryminällä. Kuten yleensäkin reissusta palatessa, ollaan koko poppoo oltu hirveessä flunssassa reilun viikon. Jäätävä kuiva yskä, joka ei ota loppuakseen. Pienimmäistäkin käytettiin taas lääkärissä, mutta ei onneksi ollut korvat. Isommat olivat tänään ensimmäistä päivää taas hoitokuntoisia, toivottavasti itsekin pääsee pian nauttimaan noista ihanista auringonsäteistä.

Miltä tuntui palata suomeen? 

Ilme kertoo kaiken...



Hyvää ystävänpäivää kaikille!

torstai 22. joulukuuta 2016

Mun jumppatyttö!

Sussa on kipinä


Sen kanssa synnytään

Sun pitää vaan se saada syttymään
Mä nään sen kipinän sen kanssa synnytään
Pian se saadaan syttymään

Mitä ikinä sun unelmat onkaan et saavuta niitä unessa koskaan
Ota ittees niskast kii
Kelaa mitä haluut ja tee lista siit
Teet taas kaikkes sen eteen ja vaikka välillä se vaikeeks se menee
Ja sit elät sitä aamusta iltaan ja kun yöllä oot saanut taas virtaa

Vaikeinta on itsensä voittaa

Mut loppuun asti sitkeät koittaa


-Robin ja Elastinen - Kipinän hetki



Cecilia on ollut mukana Olarin voimistelijoiden jumpissa kolme vuotiaasta saakka. Ensin nuppujumpassa ja sitten pikkurytmisissä. Viime viikolla käytiin valintakokeissa testaamassa pääsyä ensimmäiseen kilparyhmään, josta muutama kuva yllä. Mukaan valittiin 21 tyttöä, joista Cecilia on yksi! Uusi ryhmä on Olarin voimistelijoiden Neutronit.

Spagaattia on nyt harjoiteltu kovasti ja valkulle on luvattu treenata meidän tulevan loman aikana hullun lailla liikkeitä ,jottei jäädä muista jälkeen. Tiedossa on varmasti astetta totisempaa touhua kuin tähän mennessä on ollut, mutta ainakin vielä tytön silmistä loistaa Kipinän hetki =) Toivotaan sen säilyvän pitkään!

Alla muutama muistelo kuva...





maanantai 7. marraskuuta 2016

SYLI


Se maailman paras paikka!

Reilut viisi kuukautta ollaan sylitelty tämän meidän nuorimman kanssa. Nyt päivisin vielä enemmän, jotta iltaisin uskallettaisiin päästää irti ja kasvettaisiin paremmin itsenäiseen unimaailmaan vähemmillä heräilyillä.(mm.  Unijunasta löytyy siihen hyviä vinkkejä.) Naama on useimmiten sylittelyn jälkeen niin märkä, että voisi luulla meillä olevan ennemminkin koiran. 

Ulkona pukkaa sellaista lumimyräkkää nyt, että ei haittaa yhtään lukkiutua neljän seinän sisälle halimaan! Isommat ja pienemmät =)









tiistai 1. marraskuuta 2016

Marraskuuta pukkaa..



Saako nyt vetää villasukat jalkaan, lämmittää glögiä, sytyttää kynttilöitä, käpertyä viltin alle soffalle ja viritellä jouluvalot?? Uni kyllä maittaisi..



Ylin kuva on viime viikonlopun perhetapahtumasta Merto areenalta, jossa isommat lapset kävi isin kanssa hömpöttämässä. Vauva on ollut räkäinen, taas.. Ja me jäätiin flunssa potilaan kanssa sitten kotiin. Jouduttiin perumaan eilinen viiskuukautis neuvolakäyntikin. Räkätauti aiheuttaa raskaita päiviä, mutta öisin on onneksi alkanut taas helpottamaan. Tällä hetkellä Roomeo heräilee syömään 3-4x yössä. Kuukausi takaperin alettiin maistelemaan kiinteitä ja lieneekö se syynä vai mikä, mutta melkolailla 10x yössä heräiltiin pahimmillaan. Tämän hetkisestä tilanteesta täytyy siis olla iloinen =)

Hyvä Halloweeniä, ketkä nyt vietteleekään! Meillä kävi eilen keppostelijat oven takana, onneksi oli karkkia kaapissa =)