Pikkujouluilua

Mennyt viikonloppu oli oikein mukava, vieläkin on iloinen mieli! Meillä oli lauantaina duuniporukan pikkujouluilu päivä, joka piti sisällään myöskin studiokuvaukset uudistettavia nettisivuja varten. Perjantai-ilta meni miehen kanssa organisoidessa tulevaa aamua, jotta päästiin ajoissa liikenteeseen. Lionel herätti mut jo kuudelta, joten ehdittiin hyvin syödä aamupalat ennen Cecilian heräämistä. Koko konkkaronkka oli autossa 8.15, jota ennen ehdin vielä meikata itseni studio/pikkujoulukuntoon ja pakata lapsille yökyläilyyn kaiken tarvittavan. Mies vietiin hetkeksi töihin, välissä vein lapset isotädille hoitoon, jonka jälkeen suunnattiin studiolle kuvauksiin kymmeneksi. Hyvä suunnittelu oli kyllä tarpeen, mutta sen vuoksi koko aamu menikin niin loistavasti!

Vietettiin studiolla muutama tunti, jonka jäkeen suunnattiin Salmisaareen Kiipeilyareenalle. Meillä oli varattuna ohjattu kiipeilykokeilu koko ryhmälle. Olin itse ensimmäistä kertaa kokeilemassa kyseistä hommaa. Pari tuntia meni ihan älyttömän nopeasti ja kiipeily taisi olla kaikkien muidenkin mielestä kivaa! Termit tuli tutuiksi ja hommasta pääsi jonkinverran jyvälle, mutta jos haluaisi jatkaa kiipeilyä vaatisi se ensin alkeiskurssin suorittamisen. Yllätyksenä tuli, kuinka paljon nuoria ja ihan lapsia siellä oli kiipeilemässä. Kuulin jonkun sanovan, että harrastuksen voisi aloittaa jo neljä vuotiaana..? Itselle kipinä kyllä syttyi sen verran, että täytyy laittaa harkintaan, josko aikaa saisi jostain kaivettua uudelle harrastukselle..?

Minäkin kävin tuolla ylhäällä! =)

Kiipeilyn jälkeen istuskeltiin hetki Eiran paikallisessa, josta suunnattiin yhdessä syömään ravintola Saslik:iin. Saslik on "Suomen legendaarisin venäläisravintola", joka täyttää tänä vuonna 40-vuotta. Siellä syödään kabineteissa, ruokiin kuuluu snapsit ja ennen jälkiruokaa paikalle pamahtaa venäläinen trio laulamaan ja soittamaan. Huikea kokemus, eipä ole tullut aiemmin syötyä karhua!

Alkuruokalajitelma.

Pääruuaksi karhua tai härkää.

Kevyt uunijäätelö jälkiruoka kolmelle!

Ainakaan nälkä ei jäänyt, vaikka itse olen kyllä perinteisemmän ruuan ystävä. Sellaiset pikkujoulut tänä vuonna :) Ja lapsillakin oli mennyt yökylässä hienosti. Liolla oli puhjennut jo toinen hammas ja Cecilia oli leiponut isille eilen pullaa. Tänään ollaankin sitten vietetty isänpäivää lasten kanssa. Niin ihania kuin ne ovatkin, niin välillä virkistää kummasti olla päivä ilman jatkuvaa hoitovastuuta ja huolehtia vain itsestään. Nyt jaksaa taas!