keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Ajatuksia kulutuksesta

Oletko jo lukenut köyhyydestä kertovan tekstin  Suomen kuvalehdestä? Jos et ole, niin ota hetki aikaa ja lue. Linkki tekstiin löytyy TÄSTÄ. Ainakin itselläni teksti herätti tunteita, varsinkin yrittäjänä ja lapsiperheellisenä. Blogeissakin on puhuttu paljon vastuullisuudesta, siitä kuinka omien kulutustuotteiden esittely saattaa vaikuttaa lukijoihin. Julkista blogia kirjoittaessaan ei voi kuitenkaan valita, millaiset ihmiset blogia seuraavat.

Itse ihailen muissa blogeissa kauniita kuvia ja inspiraation lähteitä aiheesta kuin aiheesta, joista kaiken ei tarvitse välttämättä maksaa mitään. Tunnistan kuitenkin hyvin sen, kuinka jokin kivasti kirjoitettu ja kuvattu asia blogissa saa minutkin haluamaan vaikka kivan sisustusjutun tai vaatteen. Muotiblogeissa ongelma lienee olemassa vieläkin vahvemmin, kun todellisuus hämärtyy ja nuoret tytöt hankkivat "pakko saada"-tavaroita kulutusluotoilla. Onneksi en ymmärrä juuri mitään Mulberryjen tai muiden merkkikamojen päälle :) Muistan erään ystäväni joskus sanoneen, ettei hän haluaisi hankkia lapsia, koska kaikki niihin liittyvä on varsinaista väline urheilua. Siis rahastusta/ asioiden vertailua pahimmasta päästä.

Suhteellisen nuoresta iästäni (heheh!) johtuen minun luullaan silloin tällöin ajavan isän autolla. Voisin olla huomattavasti vastuullisempi kuluttaja myönnettäköön, mutta omalla yrittämisellä ansaitsemani rahat saan toisaalta mielestäni käyttää haluamallani tavalla. Kuten lehtijutussakin myönnettiin, miksi en nauttisi lasillisesta viiniä, jos minulla on siihen varaa. Omat valinnat eivät kuitenkaan kosketa enää vain itseä, vaan ennen kaikkea lapsilleni haluaisin opettaa mahdollisimman järkeävän ajattelumaailman ja tavan elää.

Halutessani säästää, huomaan viettäväni helposti viikon kotona. Tämä johtuu tietenkin siitä, että kaikki kiva tekeminen mitä mieleen tulee, vaatii lähes poikkeuksetta rahaa. Johtuu tietysti myös mielikuvituksen puutteesta, mutta silti. En haluaisi kuitenkaan menettää yhtään ystäväperhettä syystä, että jommalla kummalla ei ole varaa nähdä. Usein tapaamiselle syntyy jokin tietty kaava, esimerkiksi nähdä viikonloppuisin perheiden kesken brunssilla. On varmasti vaikea myöntää vanhoille tai uusille ystäville, ettei voida tulla enää koska ei ole varaa. Vaikka kyse ei siis olisikaan halusta olla tapaamatta ystäviä, tähän luuloon moni saattaa jäädä. Tärkeintä ei ole se miten ja missä nähdään, vaan että nähdään!

Tulipa juttua..taidan lähteä kirppikselle! En ostamaan vaan myymään. Kirppiksistäkin on muuten sanottu, jotain tällaista..että ne mahdollistavat vastuuttoman kuluttamisen, jonne voi viskata menneen vuodenajan trendivaatteet, jolloin saa hyvän syyn hankkia uusia. Asioilla on siis aina monta puolta.

"Jalat maassa, järki päässä." -Cheek

Ei kommentteja: